Hyltebiblioteken

Julkisuudessa puhutaan usein historiallisten vääryyksien korjaamisesta tai anteeksiannosta. Vaaditaan valtiollisia anteeksipyyntöjä, oikaisuja oppikirjoihin, totuuskomissioita, kansanmurhien tunnustamista ja oikeudenkäyntejä rikoksista ihmisyyttä vastaan. Suomessakin on keskusteltu vilkkaasti muun muassa viime sotien kipeistä muistoista. Voiko menneitä tapahtumia hyvittää? Millä tavoin ihmiset kokevat menneisyyden taakat ja pyrkivät selviämään niistä? Ketkä ovat vastuussa aikaisempien sukupolvien teoista? Mitä katumuksella voidaan saada aikaan? Näitä kysymyksiä käsitellään tässä teoksessa eri tieteenalojen keinoin. Teoksessa pohditaan muun muassa anteeksiantamisen filosofiaa, traumaattisten kokemusten psykologiaa, uhrin oikeutta tuntea kaunaa, katolisen kirkon vaikeuksia pyytää anteeksi kirkossa tehtyjä virheitä sekä nuorten käsityksiä ylisukupolvisesta vastuusta.