Hyltebiblioteken

Lapsuuden huonot kokemukset vääristävät persoonallisuuden terveen kehittymisen. Lapsen arvosteleminen, huomiotta jättäminen, hylätyksi tuleminen, hyväksynnän ja rakkauden puute toimivat kasvualustana narsistiseen persoonallisuuteen. Narsistin itsetunto on heikko. Toimiessaan alistajana, hän yrittää paikata puutteellista itsetuntoaan. Valloittavalla käytöksellään hän luo ympärilleen häntä ihailevan joukon. Tämä joukko on elin tärkeä narsistin heikolle itsetunnolle. Sitä vastoin uhri ei saa ihailua, päinvastoin, hän aiheuttaa tuskaa ja ahdistusta, jolla hän imee itseensä uhrin itsetunnon. Narsisti on pelkuri, heikko, hylätty, rakkautta vaille jäänyt. Taikurina narsisti on hyvä. Taikurin repertuaariin kuuluu peili. Peiliin hän luo oman kuvansa, jonka hän heijastaa uhrille. Uhri luulee katsovansa omaa peilikuvaansa. Kuitenkin hän katsoo vääristynyttä kuvaansa. Uhri näkee kuvassaan narsistin heikon itsetunnon, syyllisyyden, häpeän, hyväksikäytetyn, rakkautta ja huomiota vaille jääneen ihmisen. Peilin kautta narsisti saa uhrin uskomaan olevansa kaikkein huonoin ihminen maan päällä. Se on kuitenkin harhaa. Narsistin käyttää kaikki keinonsa pitääkseen uhrin itseensä nähden mitättömänä. Jos näin ei tapahdu, narsistille alkaa näyttäytyä oma onneton tilansa, sitä hän ei kestä ja masentuu. Narsisti saa uhrin uskomaan peilikuvaansa. Näin uhri uskoo narsistin olevan häntä huomattavasti parempi ihminen. Asia on todellisuudessa toisin päin. Uhri on joka osa-alueella narsistia korkeammalla tasolla. Terapia on tärkeä osa minuuden eheytymisessä ja itsetunnon vahvistumisessa. Terapiassa uhri alkaa nähdä todellisen peilikuvansa ja pääsee vapautumaan syyllisyyksistä, pelkojen ja häpeän kahleista onnelliseen elämään. Terapiassa uhri alkaa nähdä kadoksissa olleet voimavaransa ja löytää uusia.