Hyltebiblioteken

Leevi Mielonen on viisikymppinen vannoutunut poikamies, jonka intohimona ovat kampaviinerit. Kinuskikermavaahtotäytteellä ne tuottavat lähes orgastisen nautinnon, ”aiJJai”. Koulutukseltaan hän on asentaja-koneistaja mutta työtehtäviltään tilastomies. Tilastointihommissa ollessaan hän alkaa kuulla eräänä päivänä yllättäen ääniä päänsä sisällä. Ensi aluksi hän luulee tulleensa hulluksi, mutta sitten hän tapaa miehen, joka johdattelee hänet sisälle teleportterien yhteisöön. Satoja vuosia vanha salainen yhteisö käsittää maailmassa muutamia tuhansia jäseniä, joilla kaikilla on poikkeuksellisia telepaattisia kykyjä. Järjestön tehtävänä on valvoa maailman menoa ja ylläpitää maailmanrauhaa sekä tehdä tyhjäksi pahojen meedioiden eli ”alikulkijoiden” tihutyöt. Järjestön Suomen osaston päämaja sijaitsee Helsingissä ns. ”Raaden hampaan” olemattomassa kerroksessa 13. ja 14. kerroksen välillä. Liikkeen kulmakivenä on ikivanha myyttinen Dzyanin kirja, jossa mm. kerrotaan totuus monista historiallisista väittämistä, joukossa Washingtonin puiset tekohampaat ja Einsteinin huono koulumenestys. Teleportterina Leevi joutuu huikeisiin seikkailuihin, joiden pyörteissä hän käyttää ”suhahtelua” eli kaukosiirtymistä ja ”toiseksi puhumista” eli kohdeihmisen ajatusten muuttamista telepaattisesti toisiksi. Näiden kykyjen turvin hän maailmanrauhan nimissä puuttuu mm. Putinin ja Trumpin toilailuihin. Putinin sotaisan puheen hän muuttaa karjalanpiirakoiden teko-ohjeeksi, mutta maan oma propagandakoneisto pitää tämän puhetta ”erinomaisena metaforistisena kuvauksena maailman tilasta”. Trumpin kuuluiset möläykset twitterissä ovatkin itse asiassa jälleen teleporttaaja Mielosen ansiota ja olivat osaltaan vaikuttamassa USA:n viime presidentinvaalien tulokseen. Teleporttaajat niin ikään lavastivat Elviksen kuoleman 16.8.77 ja veivät hänet hoitoon Karibialle, missä hän elänee vielä tänäkin päivänä. Myös aivan tavallisten ihmisten asioita Mielonen järjestelee ajatuksia muuttamalla mutta aina epäitsekkäässä hengessä. Teleportteri lukeutuu niihin viime vuosina suosiota saaneisiin tieteisromaaneihin, jotka keskittyvät mm. aikamatkailun ja kaukosiirron ympärille. Enimmäkseen nämä viimeaikaiset ”tieteisromaanit” ovat olleet käännöstavaraa. Tämän kirjan etuna on se, että se on supisuomalainen. Monet viimeaikaiset Suomea kohdanneet uhat ovat ratkenneet onnellisesti Leevin puututtua asioihin. Myös presidentti Niinistöä hän auttaa eräässä varsin visaisessa ongelmassa. Tämän fiktiivisen teoksen kaikki henkilöt ja paikat perustuvat todellisuuteen.